Blogin kuvat ja tekstit: Suvi Ristolainen


maanantai 26. maaliskuuta 2018



Se elämä oli linnunlaulun mittainen
Siskoni
minun pieni siskoni
miten nopeasti kävitkään täällä
jätit jälkeesi parven
sanattomia kysymyksiä
Me emme voineet ymmärtää

Vuodet ovat kulkeneet ohitse
ajan virta juossut
ylitse kaiken menneen
vesi virrannut koskessa läpi kaupungin
järvestä järveen
Mutta kysymykset eivät koskaan hävinneet

Siskoni
minun pieni siskoni
tuulien siivillä kuljet
loistat auringon säteenä jossakin siellä
minne me vielä
olemme matkalla


keskiviikko 14. maaliskuuta 2018




Olen kulkenut yksin rantoja
hiljaisia ja uneliaita
ja nähnyt auringon laskevan horisonttiin
punaisena pallona
Olen tuntenut iltatuulen vaihtuvan yötuuleen
ja kuullut lehtokertun laulavan hämärässä

Kaislikon laidassa hyppää kala
piirtää veteen verkalleen laajenevat renkaat
Ranta tuoksuu iltakasteelle
saunan seinällä kuivuville verkoille
Yö on hiljainen ja lämmin

Olen ollut täällä ennenkin
Tämä tuttu ranta
sieluuni piirtynyt maisema
kuin minä itse

Tässä on minun paikkani



sunnuntai 4. maaliskuuta 2018



Tilhiviisu


Tilhiparven  tiukutusta
lauleloa töyhtölintuin
pihapuusta putoelee
oksistosta helkähtelee
punamarjojen lomasta
happamaisten liepehiltä

Lensivät lipevät linnut
kaukaa kulkurit kulkivat
tänne pihalle pienelle
pihlajaiselle parhaalle
marjat makeat nokkivat
parhaat päältä ahnehtivat

Lähtivät linnut lipevät
kirjavaiset töyhtöpäiset
muille maille matkustivat
ilmain teille lennähtivät
hetken vain iloa toivat
tovin pienen piipahtivat

Kiitos kun kaikin kävitte
vaaksan verran viivähditte
talvi Kaunis karjalainen
ilma ihana itäinen
kaunis tilhi pihapuussa
auringon kultaisen kajossa