Blogin kuvat ja tekstit: Suvi Ristolainen


perjantai 4. tammikuuta 2019



Kuolema lähipiirissä on koskettanut syvältä. Siksi nyt on sururunojen aika. Tämä matka on kuljettava, surun aika elettävä pois. Päivä päivältä valo lisääntyy. Syksyn ja talven jälkeen koittaa taas kevät.

  Surujen koskessa
surun vesi virtaa
surun uomaa
surujen luomaa

surujen helminauha
jäinen
ja kosken kyynelistä liukas
kietoutuu rannan kiviin

Surujen koski pauhaa
Miten se pauhaakin niin voimalla
jytisee kilpaa sydämenlyöntien kanssa
ELÄ-ELÄ-ELÄ-ELÄ

Minä elän.



2 kommenttia: