Blogin kuvat ja tekstit: Suvi Ristolainen


torstai 7. joulukuuta 2017


 Älä kadehdi minun elämääni
älä sitä mitä minulla on
sillä se mitä näet
ei ole kaikki

Jokaisella meillä on kipumme
jokaisella myös ilon hetket

Älä kadehdi minun elämääni
sillä kaikella on aikansa auringon alla
ja jokaiselle on varattu osansa
elämän riemusta ja murheesta


 

tiistai 5. joulukuuta 2017

Mitähän lie ajatellut mies,
 joka muinoin historian hämärissä vaimoineen vaelsi tänne pohjoiseen erämaahan ja ensimmäisenä asettui asumaan Suomen niemen karun kauniisiin maisemiin?

Ei hän osannut arvata että ihmisiä saapuisi lisää sekä idästä että lännestä.

Että meri väistyisi vähitellen ja antaisi lisää maata ihmisten elää ja asua.

Että seuraisi hirveitä sotia ja verisiä yhteenottoja.

Että hitaasti mutta vääjäämättä tuo kasvava erilaisten ihmisten joukko muodostaisi kansan,
 sisukkaan ja jääräpäisen, voimakastahtoisen, joka haluaisi oman maan, omat rajat ja oikeuden itse päättää omista asioistaan.

Sen kansan tahto veti oikealle ja vasemmalle, jokainen oli varma omassa mielipiteessään.

Suomalainen ei väisty tieltä jonka on valinnut.

Mutta kun yli maan kiiri käsky lähteä puolustamaan rakkaita rajoja, he lähtivät yhdessä.

Se retki jätti moniin syvät haavat, mutta maansa he saivat pitää.

Ja rajoilla kulkivat vartijat, vartioiden sitä mikä yhdessä oli pelastettu.



Yhä vieläkin meillä on sama kotimaa. Aika on toinen, tavat muuttuneet.

Maailmalla myrskyää, mutta me saamme asua tätä rakasta maata tulevaisuuteen luottaen.

Yhä vielä rajoilla kulkevat vartijat.



Paljon onnea 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle!

Paljon onnea meille!


Kuva on julkaistu Rajavartiolaitoksen hyväksymänä.


perjantai 1. joulukuuta 2017




 Marraskuu
 
Pimeä tie
loskainen maa
räntä vain vihmoo
kulkijaa

Kalpea kuu
viluinen maa
harmaus kietoo
maisemaa

Hyytävä sää
väsynyt maa
lumen valoa
odottaa 



keskiviikko 22. marraskuuta 2017



Elämän keinussa keinun
tuutussa turvallisessa
Emoni elämä on
taattoni Luoja,
valtias maan sekä meren ja ilman

Elämän keinussa keinun
Huolta ei minulla mistään
Emoni kantaa
Taattoni turvan antaa
Aikojen pyörä jatkaa pyörimistään

Elämän keinussa keinun
Kuusikon kätkössä hiljaisen, lempeän tuulen
huminan kuulen
Jossakin alhaalla aallot huuhtovat rantaa
Elämä kantaa



keskiviikko 8. marraskuuta 2017




Jos on pitkään,
liian kauan,
ollut jaksamisen äärirajoilla
elänyt reunalla roikkuen
mitä muuta silloin kaipaa
kuin rauhaa
ja turvallista oloa

Ei ole mielessä seikkailu
ei loistava urheilusuoritus
tai itsensä voittaminen

Ainoa toive on
levollinen mieli
 

lauantai 4. marraskuuta 2017



Kuoleman edessä
ihmisellä ei ole
mitään sanottavaa

ei puolusteluja
ei selityksiä

ei ymmärrystä

On vain tyhjä hiljaisuus
ja ahdistus jota ei voi paeta

Mutta jossain syvällä kuoleman alla
kulkee kirkas virta
loistaa valo joka lävistää kaiken

Pohjalla elää toivo
joka kantaa uuteen aamuun



keskiviikko 1. marraskuuta 2017




Harvaan ongelmaan on olemassa
yksiselitteistä ratkaisua
Ei tätä maailmaa pelasta
valkosipuli
viinietikka
eikä aloe vera

Totuus löytyy palasista
mustan ja valkoisen väliltä