Suolinnun huuto

En kai koskaan ollut tiennyt mitä on yksinäisyys

ennen kuin menetin

Syksyllä hän lähti eikä palaa koskaan

ei koskaan

Nyt on kevät ja kosket kuohuvat surua

kipu seuraa kaikkialle

Yritän unohtaa mutta en voi

Kuulen suolinnun laulavan

sen huuto kiirii läpi usvaisen maiseman

taivaaseen asti

ja minulla on ikävä

Elämä jatkuu

mutta kaikki on muuttunut

olen kuin suolintu

joka huutaa sumussa

Miehelleni, surun aikaan