Nyt saa jo riittää tämä murehtiminen!
Heitän surun viitan harteiltani
ja alan elää!
Olkoonkin maailma hullu
ja mieltä vailla
vyöryköön pahuus meren aaltojen lailla
Minä en pelkää
Sillä suru teki minut vahvaksi
ja kivisellä tiellä
kokosin ylleni panssarin joka kestää
Olen valmis taistelemaan, tietäkää se
eikä minua pysäytä mikään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti