Blogin kuvat ja tekstit: Suvi Ristolainen


torstai 3. maaliskuuta 2022

 

 

Lapsi leikkii sotaa

Itku kurkussa seuraan

muovisotilaiden hyökkäystä

keittiön lattialla

 

Pitää hänenkin saada käsitellä

tämä maailman kokoinen tuska

ja huoli joka kodeissa asuu

 

Kunpa saisin viisautta olla se

mitä hän tarvitsee

Kunpa saisin itse sen

mitä olen tässä hetkessä vailla

 

 

maanantai 6. joulukuuta 2021

 


Tämä maa

verenpunainen ja lumenvalkoinen

rikki revitty,

moneen kertaan parsittu

taakkojensa alla

sisulla kulkenut

hajallaan mutta silti yksi


Toisiaan kyräillen

kankein mielin kulkevat

silti yhdessä kantavat

Toivon soihtua



lauantai 13. marraskuuta 2021



Marraskuun raskas paino

hartioillani

Kaikki elämän harmaus

kerätty näihin päiviin

kuin liian märkä villa

liian suureen koriin


Kuka sitä jaksaa kantaa?


Olemisen kipu

tietämättömyyden tuska

ja tiedon


En jaksa kuulla

miten huonosti kaikki on

Tiedän sen jo

mutta en halua uskoa


Tahdon luottaa valoon