Blogin kuvat ja tekstit: Suvi Ristolainen


torstai 29. joulukuuta 2016



Ethän yritä selitellä minulle
valintojasi, tekojasi, elämääsi
En minä sitä toivo
sillä eihän kukaan meistä ole
toista ylempänä
ei oikeutettu toista tuomitsemaan

Istutaan yhdessä alas
ja jutellaan hiljaa
puhutaan reunoja myöten
avaruuksia syleillen
Etsitään vastauksia yhdessä

Ja kun sitten noustaan ylös
jatketaan molemmat matkaamme
pystyssä päin
selittelemättä 



keskiviikko 14. joulukuuta 2016



Olen nähnyt auringon paistavan
jäisinä kimalteleviin oksiin
Minun sydämessäni soi
kirkas sävel

Vielä on kylmä
mutta lämpö on tulossa
valo voittaa
tiedän sen


sunnuntai 4. joulukuuta 2016




Miten maailma onkaan kylmä
lapsen syntyä
Äidin sydämessä tuska:
Miten varjelen lapseni maailman tuulilta
ihmisen pahuudelta

Jostain kaukaa lohdutuksen sanat:

”Hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.”
(Ps. 91:11-12)
Ja taas muistan:
Elämä on suuremmissa käsissä kuin omani.

"Ei lapsensa tarvitse surra."




* ( Kuvassa on nukke, ei oikea lapsi)


perjantai 2. joulukuuta 2016




Pitäisi olla lempeä lapsuus
kaunis koti, kehto pitsiuutimin
ainainen auringonpaiste ja linnunlaulu
hiekkalaatikko ruusupensaan juurella
mummolassa mummo
aina lämpimäisineen odottamassa

Pitäisi olla kultainen nuoruus
paljon ystäviä
matkoja, juhlia
ahkeraa opiskelua
ja tulevaisuus kirkkaana edessä

Pitäisi olla tehokas keski-ikä
hoitaa ja kasvattaa lapset
tehdä uraa
olla loistava kokki ja leipuri
ja rakastaja
lomailla ja harrastaa

Pitäisi olla valoisa vanhuus
lastenlapsia, mehua ja pullaa
tarinoita entisiltä ajoilta
valkoiset hapset ja pitsihilkka

Pitäisi olla elämä ilman säröjä
ilman kipua ja murhetta
ehjä alusta loppuun
tallenettuna valokuvakansioon 
ja vauvakirjaan
esittelykelpoinen

Mutta ei oikea elämä ole tahratonta
saamme matkalla kolhuja
satutamme
ja tulemme satutetuiksi
ehjä särkyy
kuvat albumin sivuilla repeytyvät

Ja sittenkin
juuri se epätäydellinen
on oikeaa elämää

Ei elämän ole tarkoituskaan olla
ehjä ja esittelykelpoinen jatkumo
kehdosta hautaan
 Me särymme, saamme matkalla kolhuja
mutta myös paranemme

Otetaan elämä vastaan
sellaisena kuin se annetaan
ei eletä esitelläksemme muille
Pysähdytään elämään omaa elämää
sydän auki
itselle