Kotikaupunki - Täällä synnyin, täällä kasvoin, täältä lähdin
Ja vaikka asunkin nyt muualla, pala Tamperetta kulkee aina mukana,
jossain syvällä minussa
Julkaisen poikkeuksellisesti katkelmia runosta joka ei ole omani.
Tässä runossa on tavoitettu se tunnelma mikä on ominaista minun Tampereelleni.
Alfhild
Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät...
Jumalan näkevät...
...heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta...
...ettemme loukkaisi Pispalan kivissä
jalkaamme kukaan....
jalkaamme kukaan....
...puutarhakeinussa pihlajan alla
viipyvät ääneti nuoruudenmuistoissa
morsiusparina Tampereen puistoissa...
viipyvät ääneti nuoruudenmuistoissa
morsiusparina Tampereen puistoissa...
...Niin, suuri on Jumalan taivas ja maa,
oi lapseni, rakastakaa!
oi lapseni, rakastakaa!
( Lauri Viita )
Tästä kohdasta klikkaamalla pääset kuuntelemaan koko runon Veikko Sinisalon lausumana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti