Minun sukuni
elää elämänsä pohjamutia kyntäen
saappaat sonnassa vaeltaa
läpi murheellisten laulujen maan
minun sukuni
painavin askelin kulkevaa kansaa
Mutta sielunsa hartioilla heillä on
keveät siivet
Kohti korkeuksia kurkottavat
mutaisen maan yli
näkymätöntä tavoitellen
Minun sukuni
elämälle vieras, tuttu unelmille
Mutta kun kokoontuvat yhteen
heidän laulunsa on vahva
ja onnellinen
kauas kantava
Minun sukuni
syvien vesien, kirkkaiden lähteiden,
sateen kyynelten suku
Ihana kokonaisuus :) Olet lahjakas sana- taituri <3
VastaaPoistaKiitos Suvi! Mietin julkaisenko tätä ollenkaan. Lopulta kuitenkin laitoin.
Poista