Haluatko olla tänä vuonna ihan tavallinen sinä?

Sellainen joka riittää itselleen

huononakin päivänä

Joka ei tavoittele taivaita itsensä kustannuksella

Joka löytää ilon siitä mitä jo on

eikä jostakin mitä ehkä voisi saada

kun tarpeeksi yrittäisi

Haluatko tänä vuonna olla tavallinen?

Pestä pyykkiä ja laittaa ruokaa

Ihan tavallista ruokaa

Siivoilla vähän sieltä ja vähän tuolta

Ei täydellisesti koko taloa

Komentaa lapsia

ihan tavallisen äidin tapaan

Olla onnellinen teineistä

niistä tavallisista

jotka joskus tekevät jotain ja välillä eivät mitään

hyvässä ja pahassa

On liian helppoa yrittää aina enemmän

Kuvitella että onni löytyy vasta

Kun on muuttanut itsensä sopivaksi siihen muottiin

jonka on itselleen vähitellen rakentanut

Minä haluan tänä vuonna olla tavallinen

Ole sinäkin

Yhdessä voimme purkaa pois vaatimusten rakennelmia

toistemme hartioilta

 

 

Navakka tuuli kuljettaa irtolunta pitkin jäistä hangen pintaa. Pimeä on kietonut vaippaansa jäätyneen merenlahden, kahisevat kuivat kaislat ja harmaan mökin ylempänä rinteessä. Lämmin, kutsuva valo loistaa pienestä ikkunasta.

Alhaalla tiellä kulkee villaiseen viittaan kietoutunut nainen nopein askelin. Mökin ovella hän koputtaa napakasti ja astuu odottelematta sisään. Viima ehtii heittää kasan lunta kynnyksen yli, ennen kuin ovi sulkeutuu.

Tuulenlaulaja Lentomieli kohottaa katseensa ja hymyilee hiukan hajamielisesti laskiessaan työpöydälle paperiniput, joita oli ompelemassa yhteen. Hän vääntää öljylampun liekkiä pienemmälle ja nousee auttamaan viittaa tulijan yltä.

-Kauhea sää, puuskahtaa nainen ja kiirehtii hytisten lähemmäksi lämmintä takkatulta. -Niin, niin, hymähtää Tuulenlaulaja, ja nostaa vesipannun liedeltä. -Joskus vuosi vaihtuu tyvenessä, joskus myrskyssä. Tuuli natisee nurkissa ja vinkuu ikkunanraoissa. Tuulenlaulaja kaataa kuumaa kaakaota savimukeihin, ja asettelee maustekakkusiivut koriin pellavaliinan päälle.

He istuvat hiljaa takkatulen lämmössä myrskyä kuunnellen. -Minä pelkään, sanoo nainen yhtäkkiä ja kääntyy Tuulenlaulajaa kohti. -Mitä pelkäät? Kysyy Tuulenlaulaja ja katsoo naista lempeästi, odottaen. -Tulevaisuutta, kuiskaa nainen. - Niin paljon pahaa voi tapahtua. Mitä jos en kestä.

-Mitä jos kuitenkin kestät, vastaa Tuulenlaulaja ja hämmentää hehkuvaa hiillosta. -Kenellekään ei anneta koko vuotta kerralla. Annetaan päivä  tai hetki. Askel kerrallaan taittuu pitkäkin matka. Vaikeakin. -Täytä päiväsi tekemisellä, sillä tyhjyydessä asuu pelko ja ahdistus.
-Entä jos en jaksa tehdä mitään, hätäilee nainen. -Suuria ei tarvitse tehdä, lohduttaa Tuulenlaulaja. -Jokainen joutuu kuitenkin etsimään oman voimanlähteensä. Joku saa iloa käsitöistä, joku lukemisesta, joku musiikista.  Eikä kannata unohtaa yksinkertaisten kodin askareiden rauhoittavaa tavallisuutta. -Niin, ehkä se on niin, huokaisee nainen hiljaa, edelleen mietteliäänä.

- Paras lohduttaja on luonto, jatkaa Tuulenlaulaja. -Siellä ei ole mitään ihmisen tekemää. Luomakunnan suuruutta ei pysty käsittämään, ja se on heikon ja pelkäävän voima. - Anna tuulen syleillä sinua lempeästi ja aaltojen huuhtoa huolet pois. Heitä viha raivoavan kosken kuohuihin. Kun katsot kauas horisonttiin aavalla ulapalla tai korkealla tunturinlaella, mieli tyhjenee ja rauhoittuu.

Tuuli oli tyyntynyt vähitellen. He nousivat pöydän äärestä. Tuulenlaulaja aukaisi oven. Tähdet loistivat kirkkaina mustalla taivaalla, ja jostain kaukaa kuului kirkonkellojen hidas kumahtelu. Ne soittivat uutta vuotta alkaneeksi. - Lempeää vuotta sinulle, sanoi Tuulenlaulaja ja rutisti naista hellästi. -Iloa, valoa ja rauhaa.

Tummalla taivaalla näkyi hetken ajan kirkas tähdenlento, toivon sanansaattaja.

 

 

 

Aika vaihtuu uuteen

siirtyy ikuisuuteen

vaellettu tie

Mihin tästä jatkan?

Sain vain päivän matkan

Tietoa en siitä minne uusi polku vie.

 

Iltataivaan tähti

oppaakseni lähti

sitä seuraten

mittakaavan saavat

kaikki elon haavat

Taivas kyllä kantaa taakat ihmishuolien

 

Nostan repun selkään

tiedän, vaikka pelkään

yksin kulje en

Matkalleni monta

yhtä turvatonta

sainhan, sekä enkeleitä suojaks jokaisen.

 

 

 

Valoa ja iloa tulevaan vuoteen kaikille lukijoille!

Kohtele minua lempeästi,
Uusi vuosi
Sillä olen kulkenut pitkän matkan
Ja tahtoisin levätä

Anna auringon nousta
Onnellisiin aamuihin
Ja lähteiden virrata lämpimään maahan
Anna löytää iloa ja riemua sieltäkin
missä tummat pilvet
Ovat peittämässä taivaan


Kohtele minua lempeästi,
Uusi vuosi
Anna edes hetken matkaa
Kulkea tasaista tietä