Ethän yritä selitellä minulle
valintojasi, tekojasi, elämääsi
En minä sitä toivo
sillä eihän kukaan meistä ole
toista ylempänä
ei oikeutettu toista tuomitsemaan
Istutaan yhdessä alas
ja jutellaan hiljaa
puhutaan reunoja myöten
avaruuksia syleillen
Etsitään vastauksia yhdessä
Ja kun sitten noustaan ylös
jatketaan molemmat matkaamme
pystyssä päin
selittelemättä
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTänään minulla oli niin paljon aikaa, että selasin koko blogisi läpi. Pysähdyin katselemaan ottamiasi kauniita kuvia ja lukemaan ajatuksia herättäviä kirjoituksiasi. Sinulla on kirjoittamisen lahja. Ajatustesi vilpittömyys herätti minussa suuria tunteita: kuvailet elämän eri ulottuvuuksia niin aidosti. Kirjoituksistasi heijastuu luottamus elämään ja tulevaisuuteen.
PoistaLöysin kuviesi joukosta myös tuttuja paikkoja kotikaupungistani Pohjois-Karjalan sydämestä. Olin tunnistavinani myös jotain tuttua henkilöissä, joita kuvissa näkyi. Jäinkin pohtimaan, lienetkö se Suvi, joka ensimmäiseksi mieleeni tuli..että tunnemmekohan me ehkä toisemme? 😊
Kiitos ihanasta tekstianalyysistä! :)
VastaaPoistaKyllä me taidetaan tuntea. Tässä asutaan parin kilometrin päässä entisestä kotitalostasi. :)
Suvi, sinäkö se tosiaan olet! 💛 Miten mukavaa! Sinä taisit tunnistaa minut jo silloin, kun blogiini löysit. Uskomatonta, että näin täällä tavattiin! Olisipa kyllä mukava tavata joskus taas oikeassakin elämässä 😊
PoistaOlisi tosiaan kiva tavata :) Tulkaapa vaikka kylään kun täälläpäin taas kuljette!
Poista...jos olen se Suvi jota ajattelit. En tiedä kuinka monta Suvi Ristolaista on olemassa. Mutta tervetuloa vaikka en olisikaan ajattelemasi! :)
PoistaÄlä huoli, kyllä sinä olet juuri se Suvi, jota ajattelin 😊 Ja minuthan sinä tunnistitkin jo. Kiitos, olisipa kyllä mukava poiketa teilläkin joskus. Täytyypä pitää mielessä, kun siellä kotipuolessa liikumme 💛
Poista