Blogin kuvat ja tekstit: Suvi Ristolainen


maanantai 23. tammikuuta 2017



Joskus vaihtoehdot loppuvat
eikä ole jäljellä kuin yksi tie
sekin kapea ja epäselvä

Sitä on lähdettävä kulkemaan
peläten, luottaen, toivoen
tienviittoja etsien

ja voi olla että matka ei ole helppo.
 

Mutta ehkä joskus jälkeenpäin
kun kuljettua tietä katsoo
korkealta vaaran laelta
se näyttääkin selkeältä ja johdonmukaiselta

Joku muu johti askeleitani
Joku muu aukaisi portteja edessäni
kun hapuilin pimeässä. 

"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa,
en minä pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani" Ps 23:4


2 kommenttia:

  1. Siihen saamme luottaa,että joku meitä kuljettaa. Läpi pimeän ryteikönkin. <3

    VastaaPoista
  2. Niin, lopulta mitään muuta vaihtoehtoa ei olekkaan. Ja se on turvallinen näköala.

    VastaaPoista