Sydän Karjalassa

laulu menneiden aikojen tapaan

1. Kodin Karjalan kunnailta löysin,

pesän kätköstä koivikon.

Vaikka onnea pientä vain pyysin,

sydän riemua täynnä on.

Pesä poikasten laulua kantaa.

Kesäiltaisin metsä soi.

Koti turvansa kaikille antaa.

Kotikoivikko huminoi

Tule karjalan kunnaille silloin,

kun on niityillä usvien vyöt.

Hämy hiipivi siell kesäilloin.

Käki kukkuu kaiket yöt.

Tule Karjalan kunnaille vielä

Tule silloin kun kukkivat maat.

Kotikoivikon varjossa siellä,

onnen lempeän löytää saat.

  

2. Pesä koivikon kätkössä kyllä

rajuilmaakin kestää saa,

kun on pilviä mustia yllä,

sade piiskoin sivaltaa.

Mutta suojaksi kodin armaan,

koivu oksansa ojentaa

Pesä pienoinen säilyy varmaan,

vaikka myrsky raivoaa.

Tule karjalan kunnaille silloin,

kun on niityillä usvien vyöt.

Hämy hiipivi siell kesäilloin.

Käki kukkuu kaiket yöt.

Tule Karjalan kunnaille vielä

Tule silloin kun kukkivat maat.

Kotikoivikon varjossa siellä,

onnen lempeän löytää saat.

3. Tulee syksy ja siivet jo kantaa.

Aika poikasten lentää pois.

Mitä heille mä osasin antaa?

Kunpa virheet vois pyyhkiä pois!

Hyvää matkaa mun lapseni pieni!

Koti täällä sua ain odottaa.

Vaikka luotasi kauas käy tieni,

Karjalassa on onnenmaa.

Tule karjalan kunnaille silloin,

kun on niityillä usvien vyöt.

Hämy hiipivi siell kesäilloin.

Käki kukkuu kaiket yöt.

Tule Karjalan kunnaille vielä

Tule silloin kun kukkivat maat.

Kotikoivikon varjossa siellä,

onnen lempeän löytää saat.